Tuesday, October 25, 2011

Kattaus


Ilahduin kun kuulin että Ritarihuoneelle on tulossa näyttely. Näyttely kulkee otsikolla:  Nyt syttyy valot tuhannet.  Näyttelyssä esitellään ja kerrotaan miten joulua on vietetty eri aikoina, millaisia joulukuusia, joulukattauksia, koristeita ja tapoja on ollut. Eli Helsingissä liikkuvat ja aiheesta kiinnostuneet varaamaan allakasta aikaa,  ajankohta on 28.10 - 6.11 ja  klo 11-18. Keskustasta nelosen ratikka tuo näppärästi miltei Ritarihuoneen kauniille ovelle :)

Ritarihuoneella olen saannut käydä työni puolesta ja uskallan lämpimästi suositella. Itse rakennus ja tilat ovat jo ihastelemisen arvoisia. Näyttely pitää sisällään myös luentoja edellä mainituista aiheista. Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki on mm.  yksi luennoitsijoista. Hänen tietotaito, palonsa ja kyky kertoa menneestä on innoittanut minua vuosien varrella suuresti. Hänen kanssaan on ollut ilo tehdä yhteistyötä :)

Joulu pitää sisällään monia rakkaita vanhoja perinteitä sekä uusia pieniä tuulahduksia.  Minulle kattaus on tärkeä ja suuri osa joulua. Onhan se hetki jolloin kaikki on koolla ja syömiseen on lupa käyttää loputtomasti aikaa :) Ripaus juhlallisuutta ja suuri annos lämpöä sekä rentoa tunnelmaa.

Kattauskuvat on viime joululta. Ylin ja alin lautanen on Olsson & Jensenin ja keskimmäinen  lautanen Annas keramik, joka on yksi lempikeramikoistani. Pikari ystävältä saatu sarja parinkymmenen vuoden takaa kiitoksena suoritetusta muutosta, pieni lasi Indiska. Tekstiilit on Fasaanista, isot aterimet Vaasasta en muista enää antiikkiliikkeen nimeä, mutta ovat rakkaassa lapsuuden/nuoruuteni kaupungissa aikoinaan tehdyt ja viimeisenä mustapäiset aterimet jotka on Fiskarsin.

Poikkeuksellisesti tuli lueteltua hankintojen lähteet :)

Näyttelystä on hyvä startata hiljalleen joulun pohdintoihin. Annan joulun hiipiä ja muovautua arkeemme sulavasti ja hiljalleen. Kutsun joulun tulemaan vieraaksemme ilman kiirettä ja stressiä.

Näillä mietteillä kohti lokakuun loppua.

Marie

Sunday, October 23, 2011

Morning in Helsinki


Tuntuu että päivitykseni alkaa aina samalla lauseella... päivittelyllä nopeasta ajankulusta. Viime viikolla onneksi nuorisomme ystävät totesivat samaa, kysyessäni heiltä kuulumisia. Kyse ei olekkaan pelkästään omasta hitaudesta ;)

Kaappi jota aloimme valmistella etenee ja kohta pääsemme maalaamaan. Tälläkin hetkellä pora käy taustalla :) Esikoinen poraa tapeille sopivat reijät. Minä vuorostani istun teekupposen ääressä sormiani lämmitellen. Aamulla kävin pitkän merenrantalenkin. Heräsin aamulla ennen muita ja ylös noustessani huomasin makuuhuoneen ikkunasta kauniin usvan. Puin äkkiä vaatteet ylleni ja nappasin kameran kainaloon. Olen oppinut että luonnossa tilanteet menevät tosi nopeasti ohitse.

Usva oli käsin kosketeltava. Ränneistä valui vesi ja maa oli osin kuiva. Usvapilvet roikkuivat kauniisti kattojen yllä. Helsinki oli aivan hiljainen ja meri tyyni. Hetkeä kesti noin puolisen tuntia kunnes usva katosi ja vei mennessään taianomaisen hetken. Hetkestä jäi muistoksi kosteudesta kihartuneet hiukset.
Aamiainen maistui extra maukkaalta parin tunnin ulkoilun jälkeen.

Tässä teille muutama kuva reissusta. Näillä eväillä tahdon toivottaa rauhallista sunnuntaipäivää <3

Marie

ps. sattumalta huomasin kommentteja vanhimpiin päivityksiin. Tuhannet kiitoset! Monta kannustavaa ja ilahduttavaa viestiä. Harmikseni huomasin etten moneenkaan niistä  pääse kommentoimaan, mutta toivottavasti viesti yltää näin perille.
Onko vinkkiä mitenkä huomaisi paremmin kommentoinnit vanhempiin päivityksiin?

Sunday, October 16, 2011



Joskus päivityksen tekeminen käy työstä :)  Viikonloppua vasten koneeni alkoi tehdä mitä mieli teki tai oikeastaan hiiri. Ei ollut hallinnassa ollenkaan, klikkaili ohimennessään mitä halusi.  Onneksi sain miesväkeni avuksi.

Viime viikko oli kiireinen monelta osin. Ehdin kiireen keskellä täyttämään pyöreitä vuosiakin, siihen  hiljalleen totutellen :)

Viikonloppua ollaan vietetty luonnon helmassa, niin metsässä kuin meren äärellä ihastellen vaahtohattaroita. Perheen kanssa vietettyä aikaa. Huomaan ympyrän sulkeutuneen. Nauttien kuuntelen  nuorukaisteni ajatuksia ja tapahtumia, niihin hetkiin voin helposti uppoutua ja unohtua.
Vain muutama vuosi sitten minä vastailin kysymyksiin. Kerroin ajatuksiani sekä valaisin heille elämääni ja ympäröivää maailmaa. Kahden sukupolven vuorovaikutuksesta löytyy paljon ihmeteltävää, ihailtavaa ja naurua.

Perjantaina kotimatkalla koukkasin Anton & Antonin kautta. Olen iloinnut Krunikassa auennesta uudesta lähikaupasta. Upealta leipätiskiltä tarttui tuore leipä  kainaloon kotiin vietäväksi. Viikonlopun mittaan ollaan siivuja nautittu hillon ja hyvän juuston kera.

Tänään olisi tarkoituksena ehtiä käymään puutavaraliikkeissä tai lähi sahalla. Säilytystilaa tarvitaan kipeästi lisää. Piirretty suunnitelma ja mittanauha mukaan.

Leppoisaa sunnuntaita ja kohta alkavaa uutta viikkoa!

Marie

Saturday, October 08, 2011



Päivä alkoi raikkaalla ja aurinkoisella metsälenkillä. Tosin sadetakin olisin tarvinut, puiden lehdet oli kerännyt öisen sateen pisarat :) Kotia tuomisiksi löytyi suppilovahveroita, niitä taitaa tänä vuonna olla niin etteivät keräämällä lopu.
Tänään on ollut aikaa omille hääräilyille, nuoriso reissussa ja mieheni flunssassa. Hulluttelemaan en sentään lähtenyt , onneksi miesväki huolehti eilen suukot kotia.
Ompelukone tuotti uusia töitä. Säilytykseen olevia tuotteita ei koskaan ole liikaa, joten muutama uusi liittyi joukkoon. Näin kirjontalangat löysi oman paikkansa.

Rantaa pitkin kävin kävelemässä ja rentouttamassa hartioita. Tuulta ja sadetta on ollut niin reippaasti että aataminomenoita oli kadunpätkä täynnä. Nelisenkymmentä puuta tuottaa aikamoisen sadon :)
Muutama tuli mukaan ovikranssia varten.

Nyt sohvan nurkka kutsuu katsomaan elokuvaa. Vuorossa olisi pieni suklaapuoti, siitä on aikaa kun edellisen kerran sen näin.

Raikasta viikonlopun jatkoa!

Marie

Thursday, October 06, 2011


Olemme viikonlopun kynnyksellä. Koti-illasta on nautittu ja musiikin siivittämänä koti siivottu. Sauna odottaa lauteille, käymään läpi viikon tapahtumia.  Katse kääntyy kohti pian alkavaa viikonloppua ja suunnitelmat pulppuuaa pinnalle. Ilta herkuttelua  saksalaisen suklaan parissa, jemmassa Stockmannin Berliini viikoilta :)
Syystuulet ovat tulleet ja kodin edustalla kaunistaa maahan tippuneet kastanjat, joita turistit keräävät matkamuistoina taskuihinsa.

Muutaman sydämen ompelin tuoksupusseiksi ja nyt tuore laventelin tuoksu täyttää kaapit. Tuoksu kestää tosi pitkään kun välillä muistaa pöyhiä tuoksupussia. Ompelupuuhat jatkuvat, miten nautinkaan kankaista ja ompelukoneen surinasta. Ajantaju karkaa ratkaisuja pohtiessa.  Mielessäni nousee tunne ja kuva siitä mitä haluaisin tehdä. Tilanne poikii uusia ajatuksia ja kehittyy matkan varrella. 

Levollista kohta alkavaa viikonloppua! Lämmin tervetulon toivotus uusille lukijoille.  Vuorovaikutus tekee blogista antoisaa ja mielekästä.

Marie

ps. viikonlopun elokuvavinkki: Kävin hiljattain katsomassa Iriksen ja elokuva oli viehättävä. Elokuva kertoo Tukholmassa asuvasta kuvataiteilija-äidistä, joka on lähdössä pitämään taidenäyttelyä 1890-luvun Pariisiin.
8-vuotias Iiris tyttö odottaa pääsevänsä näyttelyn avajaisiin mukaan. Suunnitelmat muuttuvat ja hän joutuu äidin matkan ajaksi sukulaisten luokse  Ahvenanmaalle. Taiteilijapiirissä kasvaneelle tytölle Ahvenanmaa on jotain muuta mihin hän on tottunut.

Monday, October 03, 2011


Uusi viikko ja uudet kujeet :) Lokakuu alkoi ja tietää askelta syvemmälle syksyyn. Syysihmisenä mietin tänään, että mitä niin viehättävää syksyssä on?  Kengät märkänä koko päivän, hihansuut kosteat sateenvarjon pitämisestä ja pyykki kuivuu ikuisuuden. Ei selity pelkästään rakkaudesta kynttilöihin, villasukkiin ja yhdessäoloon. Tarvitsee  omata aimo annos melaankoolista luonnetta ;) Jokin tästä vuodenajasta vaan tekee niin kotoisan....

Vanhoja kankaita olen valkaissut, mankeloinut, venyttänyt ja tuumaillut. Ompelukoneenkin nostanut pöydälle odottamaan ajatuksen virtaa. Katsotaan mitä syntyy. Käsityöt on kiva nollaaja parisuhdetyölle.  Tätä kumpaakin on tiedoss tällä viikolla.
Löysin Fidalta käyttämätöntä nyplättyä pitsiä muutaman pätkän. Hellin niitä kuin aarretta. Keneltä lienee jäänyt kesken. Jäin miettimään tarinaa nyplääjänaisesta ja pohdinnan pysäytti ajatus omista keskeneräisistä asioista.
Siis elämässä laajemmin olevista asioista. Toivon viisautta valita niitä oikeita asioita pääteltäviksi elämässäni.

Kiitos tunnustuksista joita olen saanut. Palaan myöhemmin niihin :)

 Hyvää mieltä alkaneeseen lokakuuhun ja uuteen viikkoon. Pidetään lippu korkealla!

<3 Marie